Nettisanomat torstaina 2009-01-22. Kriget mot barnen. John Pilger. Aftonbladet. Kuva päivä tai pari ilmestymisen jälkeen tiistaina 2006-06-20 klo 07:44 Jyväskylässä juuri ennen junan lähtöä Helsinkiin. Pertti Manninen. Ei aiemmin julkaistu.
Kriget mot barnen. John Pilger om statsterrorismen - och dess offer.
"Nu skall statsterrorism bedrivas mot de allra mest sårbara". Aftonbladet c. 2006-06-19.
http://www.aftonbladet.se/kultur/huvudartikel/article387048.ab

Lauantai 2009-01-24. Pääkirjoitus-blogi.

Alexander Stubb - Matti Vanhanen - Tarja Cronberg - Sinikka Mertala - Harri Jaskari

Pääkirjoitus. Natoon!

”Emme ole avanneet ovea, emme ole sulkeneet ovea! Ulkoministeri Alexander Stubb Ylen tv-uutisissa lauantaina 2009-01-24 klo 17:02. Ja asia oli Guantánamon vankileirin sulkemisesta johtuva vankien sijoittaminen EU-maihin.

Nato ja ydinaseet ovat sitten lähempänä,

Hallituksen mielestä asiassa on hyvät puolensa ja liittymistä kannattaa harkita.

Pääministeri Matti Vanhanen se sitten on varsinainen ajattelun valopilkku, hänen mielestään uusi sanamuoto on valittu siksi, että vanhaa haluttiin muutettavan, ettei aina olisi samaa. Nämä siis muistista, mutta kaivan lehden, HS:n esille ja otan tähän tarkan sitaatin, luotan HS:n kirjoittajaan. Jos hyvin käy löydän myös toisenkin sitaatin, Keskisuomalaisesta.

Siis:
HS:n pääuutissivulla otsikon alaosassa:
”Selonteon mukaan ”vahvoja perusteita” harkita Nato-jäsenyyttä”.

Sen alapuolella toimittaja Kari Huhta kuvan kanssa:
”Toivottavasti viimeinen turvallisuusselonteko määräsi selkeät ehdot Suomen Nato-tielle”.

(HS lauantaina 2009-01-24).

Toivotaan toivotaan, ydinaseista ei ainakaan silmiini osunut yhtään mitään.

Ja sitten on nyt uutissivulla koko sivun levyisin otsikoin, 1 palstaa vaille tosin tällä kertaa:
”Suomi harkitsee nyt ”vahvasti” Natoa”.

Alaotsikossa pienemmällä:
”Ulkoministeri Stubb: Selonteko ”vahvasti” sotilasliiton puolella”.

Kirjoitus alkaa sitten näin:

”Suomella on ”jatkossakin vahvoja perusteita harkita jäsenyyttä” sotilasliitto Natossa. Näin linjaa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009.
Sen mukaan puolustusvoimien ei tarvitse pelätä yllättäviä heikennyksiä ensi vuosikymmenen alussa. Venäjä ei ole entistä suurempi uhka eikä Suomea uhkaa nyt mikään sotilaallinen kriisi.
Sotilaallisten kriisien rinnalle ovat nousseet terrorismin, talouden taantuman, energiahuollon takkuilun sekä luonnonkatastrofien aiheuttamat epävakaisuudet.

Yli sadan sivun selonteon haetuin lainaus oli perjantaina kohta, jossa hallitus määrittelee Suomen suhteen Natoon.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan selonteon laatijat muuttivat Nato-ilmauksen sanamuotoa, ”ettei se jatkuvasti pysyisi samana”, Selonteko ei anna perusteita uudelle kannalle vaalikaudella.

Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan uudessa selonteossa on ”vahvoja argumentteja” Naton puolesta.
”On todellakin olemassa vahvoja perusteita harkita jäsenyyttä” Stubb sanoi.

”Perusteluissa on myös mainittu, miksi jäsenyyttä ei pidä harkita”, selontekoa tekemässä ollut hallituskumppani työministeri Tarja Cronberg (vihr) napautti takaisin.
Cronberg korosti, että Suomen turvallisuuspoliittinen valinta on Euroopan unioni. Myös pohjoismainen puolustusyhteistyö on Cronbergin mukaan saanut ”uutta potkua”.
Selonteko korostaa kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen merkitystä Suomelle.”

(Alkuosa kirjoituksesta ”Suomi harkitsee nyt ”vakavasti Natoa”. Helsingin Sanomat. Kotimaa Matti Mielonen. Lauantai 2009-01-24.)

Toisesta lehdestä, Keskisuomalaisesta lauantaina 2009-01-24:

Pääuutissivun alalaidassa 2-palstaisena:
”Natoon liittymisestä myönteisempi arvio”

ja uutissivulla:
”Hallitus löysi selonteossaan etuja hakea Nato-jäsenyyttä”,

alaotsikko:
”Politiikka Eduskunnan kannanotto ei ollut yhtä myönteinen".

(Keskisuomalainen. Kotimaa. Heikki Vento. Lauantai 2009-01-24. Otteita tulossa!)

Loppukommentti.

Kummassakaan kirjoituksessa ei mainittu sanallakaan mitään ydinaseista. Se asia näyttää olevan tabu.
Ehkä se siellä 100–sivuisessa muistiossa on, johon yritä löytää linkin.

HS:n tekstin perusteella: Kertomus on kuvaava ja säälittävä pääministerin kannalta:
Stubbilla on sentään kanta, ja Cronbergillakin on kanta, mutta

Suomen pääministeri höpisee sanatarkasti HS:n lainauksen mukaan selonteon Nato-tekstiä muutettiin sen tähden, ”ettei se jatkuvasti pysyisi samana”.

Säälittävä piiloutuminen Nato-myönteiselle pääministerille, joka olisi halunnut jäädä historiaan Suomen Natoon viejänä, mutta jääkin mitä ilmeisemmin historiaan pääministerinä, joka loukkaantui naisystävänsä kirjoittelusta niin paljon, että halusi tämän taloudelliseen ahdinkoon ja siinä sivussa tuomittavaksi tämän kirjoittelusta, josta hovioikeuden päätöstä odotellaan, ja intiimejä kuvia on varastettu ja nykyinen naisystävä Sinikka Mertala on tehnyt ja sitten perunut kokoomuksen ex-puoluesihteerin Harri Jaskarin ex-naisystävän häirinnästä Ilta-Sanomien eilisen numeron mukaan.

Seuraava ”väärennetty” Nato-gallup on mielenkiintoinen. Tarkoitan ehkä oikeaakin väärennystä, mutta myös sitä. että Suomessa pimitetään ydinasedoktriini.

Suosittelisin seuraavaksi seuraavanoloista kysymystä:
”Kannatatteko Suomen liittymistä Natoon, joka merkitsee Suomen liittymistä ydinaseiden käyttäjien joukkoon, vieläpä sen first use-opin mukaisesti, että ydinaseita voitaisiin käyttää sellaisiakin maita vastaan joilla ei ole omia ydinaseita ja jotka eivät ole edes vielä tunkeutuneet mihinkään Nato-maahan.

Hiukan lyhyemmin muotoiltuna haluaisin nähdä suomalaisten Nato-kannatuksen.
Sitä ennen tämä hymypoika voisi käydä kertomassa tästä ydinaseiden käytöstä hymyyn hurmaantuneille kannattajille ja kaikille muillekin suomalaisille. Liitteenä linkkejä.

Nettisanomat. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Lauantai 2009-01-24 klo 18:09.

Lue myös!

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. Lue!

Rauhanpalkintokaan ei rauhoittanut: Martti Ahtisaari haluaa yhä ydinaseita Suomeen. Lue!

Ulkoministeri Alexander Stubb ei osallistunut EU:n ulkoministeri-
kokoukseen ... Lue!

"... Ahtisaaren rauhanpalkinnosta, että se oli sodan palkinto."
Lue!

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.

Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisessa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa massatuhoaseita vastaan. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.

Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.

Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".

Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.

Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen, korjaus 2008-10-12).

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.
http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/ etusivu.html#ydinaseeton

Sunnuntaina 2009-01-18

Tarkoituksena tappaminen.

Ei Israel välitä maailman tuomiosta. Tärkeintä oli palestiinalaisten lasten ja naisten tappaminen. Suomessakin oli sodan alussa, ja ehkä vieläkin, mielipiteitä, että Hamas "kerjäsi verta nenästään". Eikö Israelin aikaisempi käytös ole mitään opettanut näille intoilijoille?

Pääkirjoitus. Pertti Manninen sunnuntaina 2009-01-18 klo 23:44.

Lue myös!
Uusi Holocaust
Tiistai 2008-12-30. Pääkirjoitus. Lue!

Kuva sunnuntaina 2008-12-21 Pertti Manninen.

"Sotaretken unohdetut veteraanit.
Irakin sota. Useat Yhdysvaltalaiset veteraanit odottavat sotavammakorvauksiaan jopa kaksi vuotta Tässä ajassa ehtivät monet työkyvyttömät velkaantua pahoin."
Keskisuomalainen. Ulkomaat. Mika Horelli. Sunnuntai 2008-12-21. Isonna kuva!

Aikaisempia Mika Horellin raportteja mm.

Amerikkalaispoliitikoille olisi aivan erilainen päätös lähettää joukkoja sotaan, jos siellä olisi mukana heidän omia poikiaan ja tyttäriään. Näin on enää kuitenkin äärimmäisen harvoin. Sosiologian professori Charles Moskos Northwestern Univeristystä. -
Palkkasoturi tähtää yliopiston penkille. Keskisuomalainen maanantaina 15.03.2004. Mika Horelli.
2004/03/25/etusivu.htm

Kuva: TS/Mika Horelli
Bakerin komitean raportti tarjoaa George W. Bushille ulospääsyä kiusalliseksi muodostuneesta Irakin sotaretkestä.
2006/12/05/irakpaakirjoituksia.html
#yhdysvallat

Keskisuomalainen. Ulkomaat.
Amerikkalaiset pelkäävät sodan laajenevan Afrikkaan.
Mika Horelli. New York. Keskiviikko 2007-01-10.
2007/01/11/bushpommittaa.html#isku

Rauhanpalkintokaan ei rauhoittanut: Martti Ahtisaari haluaa yhä ydinaseita Suomeen.

Nobelin rauhanpalkinnon jälkeisenä päivänä presidentti Martti Ahtisaari lausui Ylen haastattelussa yhä haluavansa Suomen liittyvän Natoon. Natossa saamme siis niskaamme tai ainakin syliimme ydinaseiden taakan. Häveliäästi tästä ei puhuta, koska Suomen kansa ei halua ydinasevaltioksi. Sotilaatkin ja ministerit vaahtoavat rypälepommeista, eivät sanaakaan ohjusten ydinkärjistä. Lue! Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

Ydinaseintoilija rauhanpalkinnon saajana on suunnilleen yhtä absurdi kuin kansojenmurhaaja Henry Kissinger, jolle rauhanpalkinto aikoinaan myönnettiin hänen allekirjoitettua rauhansopimuksen Vietnamin kanssa. Aikalaisten myöhemmistä historian kirjoituksista on paljastunut, että Henri Kissinger "nauroi räkäisesti" kuultuaan saaneensa palkinnon. Lue! Sotarikoksista syytetty Nobel-palkittu Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger.

Martti Ahtisaari kannatti USA:n sotaa Irakia vastaan ja viis veisasi väitetyistä todisteista Irakin joukkotuhoaseista. "Tietäen, että noin miljoona ihmistä on tapettu Irakin hallinnon toimesta, minä en paljon niitä joukkotuhoaseita enää tarvitse." Lue! Ahtisaari ei kaipaa todisteita.

Rauhanpalkinnon saajan toivoisi olevan eettisesti korkeatasoisen henkilön. Presidenttikautensa jälkeen Martti Ahtisaari napsii pörssiyhtiöiden hallituspalkkioita ja optioita Lisäksi hänen toimistonsa kerää rahaa maailmalta erilaisia asiantuntijalausunnoiksi naamioituja kirjoituksia suoltamalla, esim. Turkin EU-jäsenyyttä markkinoidessaan. Lue! Turkki. Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä.

Pääkirjoitus sunnuntaina 2008-10-12. Nettisanomat. Pertti Manninen

P.S. Kirjoitus perustuu muistinvaraisesti joihinkin Nettisanomissa aikaisemmin julkaistuihin kirjoituksiin, jotka on tämän pääkirjoituksen kirjoittamisen jälkeen poimittu seuraavaan lähdeluetteloon lähes kattavasti. Sama.

Nobelisti mielii yhä Natoon.
"Martti Ahtisaari: Palkitun presidentin mielestä Suomen tulisi olla mukana kaikissa järjestöissä, joissa muutkin läntiset demokraattiset maat ovat." Keskisuomalainen. Valtakunta. Helsinki Nina Törnudd / STT. Sunnuntai 2008-10-12. Isonna!

Ahtisaari: Suomi tarvitsee Nato-jäsenyyttä.
"Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Suomen kannattaa liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi. Hänen mukaansa jäsenyyttä tarvitaan, jotta Suomi voi hoitaa rauhanturvatehtäviään. Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa esiintynyt Ahtisaari ei halua, että Suomesta tulee "kummajainen" muiden länsimaiden joukossa, joista monet kuuluvat puolustusliittoon." Helsingin Sanomat. Kotimaa. Poiminta. Jessikka Aro. Sunnuntai 2008-10-12.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.
Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.
Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.
Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisessa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa massatuhoaseita vastaan. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.
Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.
Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".
Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.
Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen, korjaus 2008-10-12).
HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. 
http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/etusivu.html#ydinaseeton

HBL Hufvudstadsbladet, Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.

Aktualisera en kärnvapenfri zon igen.

I HBL (3.11) redovisas bland annat de fördjupade samarbetsplanerna mellan Nato, Sverige och Finland. Den finske förvarsministern hatr i ett tal nyligeb sagt att Finland bara har två alternativ: att höja försvarsanslagen eller att ansluta sig till Nato.
En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen.
Enligt vår mening strider en sådan kärnvapendoktrin mot folkrätten, sådan den uttolkas i ett rådgivande yttrande av den internationella domstolen i Haag den 8 juli 1996. Yttrandet kan enligt vår mening också tolkas så att sdet ankommer på Natos medlemsstater att aktivt verka föt att organisationens kärnvapenförsvar avvecklas.

I ett läge där risken för kärnvapenspridning i världen ökar, bland annat till följd av kärnvapenmakternas ovilja att uppfylla sina förpliktelser enligt artkel VI i 1968 års icke-spridningsavatal om att nedrusta kärnvapen, bör det vara viktigt för de alliansfria länderna i Europa - Sverige, Finland, Österrike och Irland - att på dessa grunder avstä från medlemskap i Nato så länge organisatioinen bygger sitt försvar på kärnvapen. Ett medlemskap innebär medansvar för Natos kärnvapen. Vi går i detta sammanhang inte in på frågan om andra former av samarbete med Nato.
Till bilden hör att det inte finss någon politisk majoritet för ett medlemskap i Sverige. I den tidigare socialdemokratiska regerings utrikespolitiska deklaration den 15 februari 2006 sägs också att den omständigheten att Sverige är militärt alliansfritt, och därmed står utanför ett fösvarssamarbete där kärnvapen ingår, stärker Sveriges position mot massförstörelsevapen. Vi delar denna uppfattning. I en enkät före valet anordnad av Svenska läkare mot kärnvapen, säger centerpartiet att Natos kärnvapendokrtin är ett av de tyngsta skälen för att Sverige inte bör ansluta sig.

Opinionen i Europa har på nytt börjat vakna i kärnvapenfrågan. detta gäller bland annat de amerikanska kärnvapen i Europa, men också frågan om England skall rusta upp sina kärnvapenbestyckade Trident-utbåtar eller skrota den.
Det finns därför starka skäl för de alliansfria staterna i Europa att säga nej till ett Nato som bygger sitt försvar på en tveksam kärnvapendoktrin.
I stället bör man med utgångspunkty från Europaparlaments resolution om massförstörelsevapen den 17 november 2005 och rekommendationerna i Blix-kommisionens rapport "Weapons of Terror" ta nya initiativ i kärnvapenfrågan. I linje härmed skulle till exempel frågan om kärnvapenfria zoner i Europa tas upp på nytt. I Sveriges riksdag har denna höst lagts en motion om kärnvapenfri zon i Europa.
Enligt vår mening finns det goda motiv för både Sveroge och Finland att i lämplig form aktualisera zontanken på nytt.

Stig Gustafsson ordförande. Curt Riberdahl viceorfförande. Sveska jurister mot kärnvapen Sverige.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.
http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/etusivu.html#aktualisera

1984

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli

Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas. Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.
De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.

Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.
Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.

Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.
Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 

http://www.nettisanomat.fi/2002/10/24/forstasidan.htm